Tervetuloa!

Toimitamme hydrauliikka­tar­vik­keita merkistä riippumatta järkevään hintaan pääasiassa oman maahan­tuon­nin kautta. Netti­kaupassa on lueteltu lähin­nä vain omasta varas­tosta löy­tyvät perus­tarvikkeet, joilla toi­mitus on erittäin nopea. Lähetä sähkö­postia, kun tarvit­set pumpun, moottorin tai venttiilin, jota ei netti­kaupasta löydy, useimmiten tuote saadaan Euroopasta muutamassa päivässä. Kun suunnittelet uutta ja erikoista, käytä alla olevia laskureita hyväksesi.
Hydrauli­järjestelmien suun­nittelu­työtä emme tee.


Toimituskulut alkaen 5€

Asiakasprojekteja

Täältä löytyy kuvia ja videoita asiakkaiden korjausprojekteista - kiitos yhteistyöstä!

Kun asennat uuden pumpun tai teet jotain muuta hydrauliikkaremonttia, niin ota kuvia ja toimita sähköpostiimme. Julkaisukelpoiset ja -luvalliset kuvat palkitaan 10% alennukseen oikeuttavalla lahjakortilla.


Uusin!

Pumpun vaihto vm. 1974 Valmet 502:een

-Mikko Kumpula

Traktori on Valmet 502, vm. 1974. Entinen omistaja oli jo vaihtanut siihen kaksoispumpun, mutta se oli niin huonossa kunnossa, että ajattelin uusia sen. Painepuolen letkut olivat ahtaassa paikassa, mutta uusi pumppu sopi paikoilleen. Imupuolella oli jo valmiiksi molemmilla lohkoilla oma imuputki enkä ruvennut niitä muuttamaan.
Testattu on ja toimii tosi hyvin.


Avant Profi

-Jussi Tilus

Videolla on viime elokuun heräteostos, aivan kaameassa kunnossa, mutta ostinpa ku halvalla sain. Kone ollut ahkerassa navettakäytössä kesään 2014 asti. AIV-rehua joka paikka täynnä, jopa polttoainepumpussa! Kuvat on rojektin eri vaiheilta, eka kuvassa purkuhommat jo loppusuoralla. Toisesta kuvasta näkee ettei ole Profi-parkaa paljon rasvailtu sitten vuoden -98, (yksi puomiston tapeista). Seuraavassa kuvassa korjatut ja hiekkapuhalletut osat saavat uutta maalipintaa.

Reilun parin kuukauden aherrus ja tuommoinen kukka siitä puhkesi. On hitsailtu ja vaihdettu lukemattomia osia uusiin, mutta olihan se sen arvoista!

No, muutama kuukausi ajoa ja rupes tuntumaan että lämpimillä öljyillä ei ole voimaa liikkua eteen eikä taakse. Paineiden mittaus ja ajomoottoreiden toteaminen väljiksi. Vielä uudet moottorit tilalle.

Heräteostos ennen remonttia


CSU ohjaustehostimen asennus Husqvarna Rider ruohonleikkuriin

-Pertti Luodemaa

Olen vuosia ajanut Husqvqarna Rider 13AWD ruohonleikkurilla kotipihan nurmikot. Homma ollut muutes ihan jees mutta mekaaninen ohjaus on ollut turhan raskas kääntää ääriasentoihin ja se innosti tuunaamaan muuten hyvää Riderii.

Apu oli onneksi lähellä, Hydrauliikkapumppu.fi verkkokaupasta löytyy mielenkiintoinen ohjaustehostin pienkoneisiin: Ognibene CSU 70 ohjaustehostin. Tätä samaista tehostinta käytetään Stigan ja HVA:n suuremmissa malleissa vakiona. CSU tehostin ei tarvitse erillistä ohjaussylinteriä vaan tehostettu voima siirtyy suoraan akselin toisen pään hammasrattaaseen, josta voima jatkaa matkaa ketjun/vaijerin välityksellä kääntökehälle.

Itserakentelu otti pari ahkeraa viikkoa. Suurin haaste oli saada kaikki komponentit sopimaan täyteen ahdetun HVA:n sisuksiin. Ohjaustehostin tarvitsee tietysti oljynpaineen toimiakseen ja kun koneen omasta integroidusta öljypumpusta ei sitä ollut mahdollista ottaa, valitsin pienen siipipyöräpumpun (Vaicon V10-0577). Tätä samaa ohjauspummpua käytetään VW Polon ja Skodan joissain malleissa. Vaicon oma max. paine on 72 bar ja se täytyi muuttaa CSU:lle sovivaksi 46 bar:iin paineenrojoitusjousta keveämpään vaihtamalla. Toimenpide vaatii painemittarin ja kasan jousia ja mittausta ilman ohjaustehostinta.

Pumppu saa käyttövoimansa hammashinan (AVX 10x 600) välitykellä ajomoottoripumpun akselilta. Akselin päälle mahtui toinen alkuperäisvaraosa hihnapyörä (5069867-01), kun poisti kaksi boorirengasta tuuletinsiivikon alta. Ajomoottorin (eteen/taakse) ohjausrauta täytyi muotoilla kaarevaksi kun uusi pumppu tuli tielle.

Edessä CSU tehostimen paikan määräsi sen hammasratas joka tuli samaan kohtaan kuin alkuperäinen mekaaninen versio. Tehostimen hammasrataan tyvessä on paikka tukilaakerille esim. (16007) 35x62x9 joka on ehdottoman tärkeä laittaa tukevasti ja tarkasti kiinni runkoon, koska ohjausvaijerin vastavetovoima on varsin suuri. Ohjauspyörän akselille laiton rst -putkesta tukiholkin ja sen yläosaan nailonlaakerin jotta ohjauspyörä ei rasita tehostinta.

Öljysäiliöksi valitsin 2 l nailonsäiliön (painevaahdotin Motonetista), jonka paikkaa piti tarkkaan hakea, koska ohjauksen ääriasennossa ei turhaa tilaa ole. Hydrauliletkut asensin kulkemaan kääntökehän akselin alapuolelta jotta letkujen liike pysyisi minimissään käännettäessä linkkuun.
Projekti onnistui ja koeajosessio on suoritettu talvikelissä onnistuneesti ilman ongelmia.

Esko 240 lumilinko tuunattuna

Husqvarna Rider hydraulinen ohjaus


Fiatagri 70-90 pumppuremontti

-Marko Leskinen


Vaihdoin viime kesänä Fiatagri 70-90:in uuden Caproni A42X hydrauliikkapumpun. Pumpun vaihto oli helppo homma; öljynsuodatin pois, imu- ja paineputki irti sekä neljä kiinnityspulttia rungosta auki. Suodatinjalka ja vetoholkki otetaan vanhasta pumpusta irti laitetaan uuteen. Tasotiiviste on myös hyvä uusia pumpun ja rungon väliin.

Etenkin puutavarakuormaimen käyttö muuttui mielekkäämmäksi, ”pykälän” isomman pumpun ansiosta. Tosin nyt alkukeväästä, pumpun pyörittäjäratas traktorin jakopäästä antautui, ja meni poikki. Rattaan uusiminen jakopäähän vaatisi Fiatin katkaisun kolmeen osaan (moottori irralleen) joten nyt vaihdetaan pumpun käyttövoimanotto suoraan kampiakseliin. Eli nokkapumppu projekti meneillään tällä hetkellä. Noh, ikää viiatilla on 33 vuotta ja mittari toisella kierroksella, että väkisin sitä remonttia välillä ilmaantuu.. Hyvin on muuten palvellut.


Ford 6640 SL

-M. Laitinen

Ensimmäisessä kuvasarjassa vaihdetaan Fordin jakopäähän tuleva pumppu. Se on nopeasti vaihdettu, kun öljyjäkään ei tarvitse laskea pois.

Seuraavissa kuvissa vaihdetaan saman traktorin vaihdelaatikon kyljessä oleva pumppu. Nyt pitää jo tyhjentää peräöljyt ja rengaskin kannattaa irrottaa.


Fordson Major hydrauliikan parantaminen

-Pasi Grönqvist

Neuvoilla saat 1952 - 58 Majoriin kaksitoimisen lisähydrauliikan, jota voi käyttää nostolaitteesta riippumatta. Nostolaite tulee toimimaan uudesta vivusta, lasku ja kellunta toimivat myös vanhasta. Hydrauliikkalohko muuttui Power Majorissa enkä tiedä mistä kohtaa sen tilavuusvirta voidaan tulpata.

Huom: kukaan tai mikään ei takaa että nämä ohjeet ovat kohteen tai tekijän kannalta täysin vaarattomat! Noudattamalla kaikkia ohjeita, riskit pysyvät kohtuullisina. Aina kun teet muutoksia, varmista: 1) painetta rajoittaa oikein toimiva varo, 2) neste kiertää vapaasti jotakin kautta kun ”vimpstaakit on keskiasennossa”, 3) öljyä ei vuoda.

Teksti on kirjoitettu sellaiselle, jonka kokemus hydrauliikasta on vähäinen, mutta kädentaitoja sen sijaan on. Mitään koneistuksia ei tarvita, muutamia erikoisempia käsityökaluja kylläkin. Yleisiä ohjeita ja teoriaa olen myös koonnut asian tiimoilta.

Mitä muuta tästä saa kuin hyvää kokemusta? Minä sain lisää tehoa nostolaitteeseen ja kaksi karaa joista toista käytän hydraulisylinterin kanssa säädettävänä työntövartena. Sarjanipan kautta laitteeseen voisi kytkeä mm halkokoneen ilman karkeita temppuja. Kannattaa muistaa että voima isohkolla 80 mm sylinterillä, 7 ”tonnia”, ei ole kovin suuri (ÄLÄ nosta painetta) ja teho 4 kW jää paljon pienemmäksi kuin mitä VOA:sta saa.

Tarveaineet:

Ohjeet:

  1. Pese traktori kunnolla peräöljyjen mittatikusta taaksepäin sekä yltä että päältä.
  2. Poista kaikki mutterit, prikat, yms paineenrajoitusventtiilin (unloading valve) kannen alta. Kytke mittari kippiliitäntään (jack tapping), nosta varovasti painetta. Oikea lukema on 140 bar. Mikäli lukema jää alle 100 bar tai nostolaite moottori sammutettuna vajoaa alle 5 minuutin, kannattaa hydrauliikka korjata ennen muutosta.
  3. Avaa nostokynkän ”polven” suojakansi ja puhdista rasvanipoista pumpattu ylimääräinen rasva pois sisäpuolelta. Kummalliset klimpit öljyn joukossa johtunevat pursunneesta vaseliinista. Tee 19 mm reikäsahalla reikä ja 3/8 BSP tapilla kierteet kannen sivuille (taper tap CS on riittävä valuraudalle , oikea reikä kierteelle on 18.7 mm, muuten joudut käyttämään kierrelukitetta). Asenna nipat, eivät saa tulla sisäpinnasta esille. Sulje tiivistetty kansi.
  4. Laske peräöljyt pois, putsaa 2 kpl magneetti”suodatinta” sekä imusihti. Täytä. Jos öljyä ei mene 40 litraa, ei kaikki tullut ulos.
  5. Tee tarvittavat kiinnitysosat venttiilille ja suodattimelle.
  6. Maalaa uudet rautaosat, pois lukien venttiilin tiivistepinnat.
  7. Kiinnitä uudet osat lähtien kohdasta (I) hydraulikaaviossa, yksi kara liitetään kohtaan (II), uusi tankkiliitäntä kulkee (III) suodattimen kautta uuteen liitäntään c). Jätä sarjaliitäntänippa pois!
  8. Käynnistä traktori, jätä tyhjäkäynnille mutta hydrauliikan pumppu päällä. Älä räpellä vielä vipuja. Korjaa vuotavat liitokset.
  9. Pumppu pyörien vedä alkuperäinen nostovipu ylös noin 5 minuutiksi (n 1000 rpm) jolloin peräöljyt on parikertaa kulkeneet uuden suodattimen kautta. Nostovarsissa ei ole kovin paljoa voimaa, sillä öljy kiertää uuden venttiilin vapaakierron kautta. Tarkista peräöljyjen täyttöaukosta että öljy virtaa ja siinä ei ole vaahtoa / kuplia.
  10. Laita sarjaliitäntänippa uuden venttiilin N liitäntään ja kytke painemittari sen jatkoksi. Uusi venttiili on muuttunut suljetun keskiasennon venttiiliksi! Vapaakierron pitää tapahtua vanhaa kautta! Jos riittää että lisähydrauliikka toimii kun alkuperäinen nostolaitevipu on ylhäällä, voi lopettaa tähän. Muuten jatka säätämällä uuden venttiilin paineenrajoitus n. 50 bar:iin. Poista sarjanippa!
  11. Sulje O-rengastapilla painekanava vanhan venttiilin sivussa olevan tulpan kautta (kaaviossa IV, piirustus sekä kuva). Minä tein sahalla ja viilalla M14 pultista riittävän hyvän tulpan. Jos mitat eivät täysin sovi rattoriisi, niin tee uusi tai käytä esim ohutta peltiä (virvoketölkistä) jotta saat täysin estettyä virtauksen vanhaan venttiiliin. Vapaakierto ja paineenrajoitus on nyt vain uudessa venttiilissä. Jos nyt korvaat uuden systeemin sisääntulon tulpalla, on pumppu heti hajalla! Sama tapahtuu jos poistat muut uudet osat kuin em tapin.
  12. Testaa nostolaite ja uudet heebelit. Kun paikat eivät enää vuoda, toiminnot ovat oikeaan suuntaa jne, voit nostaa paineen 140 bar.
  13. Onnittele itseäsi!


Fordson Major

-Pasi Grönqvist

Öljyjen, letkujen ja suodattimen valinnasta

Tässä on mietteittä ja havaintoja jotka tein Fordson Major traktorin hydrauliikan uusimisen yhteydessä. Suurin osa kohdista soveltuu muillekin.

Öljyistä

Oikea vastaus käytettävästä öljylaadusta on helppo: valmistajan suosittelema! Ford puhuu SAE 30 tai SAE 20W30 öljystä, jotka ovat kovin epäkäytännöllisiä. Korvaavaa öljyä mietittäessä pitää muistaa ainakin:

  • "uudet" lisäaineet voivat vaurioittaa tiivisteitä tai jopa messinki-/kupariosia
  • moottoriöljyjen VI-lisäaineet evät välttämättä kestä painetta
  • oikea viskositeetti, esim nykyiset peräöljyt ovat paitsi liian lisäaineistettuja myös jähmeitä pakkasessa. Jos jonkun lompakko kestää ostaa 40 litraa modernia öljyä vanhan traktorin perään, ei samaa öljyä käyttävä hydraulipumppu toimi kunnolla.
  • reagointi veden kanssa, yleensä hydrauliöljy ei saa sekoittua veden kanssa. Moottoriöljyt tekevät veden kanssa likaisen harmaan emulsion. Vanha ja väärä uskomus että Fordsonit "tarvitsevat" vettä öljyn joukkoon perustuu paitsi väärinkäsitykseen, nuukuuteen ja laiskuuteen, mahdollisesti liian jäykkään öljyyn. Fordsonissa ei ole mitään käytännöllistä menetelmää veden erottamiseen joten laimea emulsio on siedettävissä. Jos vettä on liikaa, rupeaa pakkasessa pumppu protestoimaan inhottavan rutinan kera. Ratkaisu ei ole tenttua joukkoon, vaan öljynvaihto.
  • vaahtoaminen ei saa olla liiallista, aidoissa hydrauliikan öljyissä on lisäaineita tähän probleemaan
  • yhteensopivuus, jos lainassa on uusi, hienolla synteettisellä öljyllä täytetty laite, pienikin määrä tavallista öljyä voi tuhota hienot ominaisuudet, sama pätee öljytyypin vaihtoon.

Kuulostaa monimutkaiselta, käytänkö 10W30 farmiöljyä, joka kelpaa traktorin ainoaksi öljyksi? Farmiöljyn oikea nimi on Super Traktor Universal Oil, eikä Super tarkoita samaa kuin Fordsonin mallimerkinnässä. Vähemmän lisäaineistuksen takia minä olen päätynyt 10W30 Classic Motor Oiliin.

Suodattimista

Suodattimien yhteydessä mikrometristä puhutaan: mikä se on ja kuinka paljon? Lyhyt vastaus on että µm on olemattoman vähän. Pakkaa sekoittaa vielä samanniminen mittalaite joka nimestään huolimatta mittaa yleensä 10 µm välein ”satasia” 0.01mm . Tönärillä voit mitata tarkkuudella 100 µm ”kymppejä” 0.1 mm. Ohut hius on paksuudeltaan 40 µm. Leivontakarkea vehnäjauho on "rakeiltaan" 60 µm, juurikaan pienempiä hiukkasia ei tarkallakaan silmällä näe. Tiheimmät suodattimet pystyvät nappaamaan hitusia joiden koko on savuhiukkasen luokkaa.

Kuinka hyvää suodatusta tarvitaan, riippuu pelissä olevista rekkuloista. Fordsonin hammaspyöräpumppu ja alkuperäinen karaventtiili sietää paljon enemmän paskaa kuin uudemmat. Jos kyseessä olisi säätötilavuuspumppu ja servo- tai propotionaaliventtiili tarvitaan paljon parempaa suodatusta ja ennen noita komponentteja. Minulla käytössä oleva uusi venttiili sietää speksinsä mukaan jonkin verran 100 µm hiukkasia. Kulumisen suhteen kriittisiä ovat hiukkaset jotka sopivat juuri ja juuri laakereiden öljykalvon väliin: noin 5 µm. Jos vielä tuntuu että puhtaudesta jankuttaminen on turhaa, luethan tämän osion uudestaan!

Hienointa olisi jos tiheän suodatuksen saisi ennen pumppua. Lämpimällä öljyllä ym paluusuodattimen vastus on 0.5 bar, jäykällä öljyllä kymmenen kertaa enemmän. Puoli baaria on suurimmasta mahdollisesta "imupaineesta" 50%, ei toimi! Pumpun jälkeisestä työpaineesta em lukema ei ole käytännössä mitään. Painesuodattimet ovat isoja ja kalliita joten päädyin 10 µm paluusuodattimeen.

Letkuista ja liittimistä

Letkujen valinta on Fordsoniin helppoa. Keskipaineletku riittää joka paikkaan. Kooksi valitaan 1/2” paikkoihin missä kulkee koko tilavuusvirta (n 18 l/min) aina, muualle riittää 3/8”, virtausnopeudet voi laskea vaikka tässä. Jos lisälaitteisiin tarvitaan järeämpää paluuletkua, on sellaiselle liitäntä valmiina. Tuumaiset BSP kierteet ovat käytössä paitsi alkuperäisissä liitoksissa myös uusissa osissa.

Letkut saa runnottua paljon pienempään tilaan kuin mitä ohjeet suosittelevat. Taivutussäteet ilmoitetaan taulukoissa. Havainnollisempi on letkukiepin halkaisija: 25 cm per 3/8” sekä 35 cm per 1/2” (sekä 1- että 2-kudoksiselle letkulle!) Lisäksi letkussa pitää olla 10 cm pätkä suoraa osuutta heti liittimen perään. Ohjeiden mukaisen puoliympyrän siis tekee puolimetrisellä 3/8” letkulla 25 cm etäisyyden välille.

Lasketaanpa huvin vuoksi kuinka lähellä olevat reiät voi yhdistää 1/2” letkulla ohjeen mukaan kun niiden liittimien välillä on 90 asteen kulma. Letkun pituudeksi tulee 10 + 28 + 10 eli likimain puoli metriä. Kun laskeskellaan etäisyyttä, päädytään parin neliöjuuren ja sinin kautta lukemaan 38 cm! Tämän takia erisorttisille kulmanipoille on paljon tarvetta.

Letkut eivät saa vääntyä (pitää miettiä letkut niin että ainakin toisessa päässä on liitin, joka sallii letkun kiertymisen ennen nipan kiristämistä), eikä niissä pidä olla tiukkoja mutkia kahteen suuntaan. Jos osat pääsevät liikkumaan toistensa suhteen, tarttee tilanteet miettiä vielä tarkemmin.

Liittimiä menee paljon enemmän kuin kuvittelet! Pienikin ajatusvirhe tarvitsee läjän nippoja tilanteen korjaamiseen. Sen sijasta että kävisin usein paikallisessa kaupassa hakemassa yhden kalliin nipan kerrallaan, päätin ostaa heti tuplamäärän kaikkea Sixteckistä: rahaa ei mene enempää mutta hermo säästyy! Ylimääräiset nipat vievät hiukan tehoa, määrä riippuu monesta asiasta mutta vastaa noin 0.2 bar paineen menetystä per nippa.

Liittimien kiristys voi olla hankalaa, mieti etukäteen miten kiristät useamman nipan läjän. Viimeinkin saat käyttöä tallin nurkassa lojuneelle tulppa-avaimelle, se sopii esim venttiililohkon nippojen kiristykseen ja on peltisen rakenteensa takia riittävän hoikka. Itse tein hiomalla sopivan avaimen 1/2” liittimille, tavalliset ovat liian isoja. Sopiva kiristysmomentti on 3/8 liittimelle 25 Nm ja ½” liittimelle 40 Nm kartionipoille (kuivana!) ja tuplat tasotiivisteillä oleville. Kartiopinnat eivät saa liukua toistensa suhteen kiristyksen aikana.

Letkuvedoista

Letkujen sijoittelua kannattaa aina pohtia etukäteen, varsinkin jos samaan kohteeseen on tulossa useita letkuja.

Nimestään huolimatta englanninkielinen Fordsonin hydrauliikkaopas

Tiivistepaperi eli osittain kadonnutta kansanperinnettä etsimässä!

Tiivisteiden vaihto hydrauliikkarempoissa on tärkeää! Erilaiset tiivistemassat eivät aina sovellu. Laakeri- yms välyksien pieneneminen voi estää massojen käytön. Huonot olosuhteet, tuubiin jämähtäminen, ylipursuaminen/tiivisterepaleiden irtoaminen, huono paineenkesto jne eivät aina ole massojen eduksi.

Tiivistepaperia saa vielä aika hyvin esim IKH:sta ja Biltemasta. Paksuuksia on useita, minulla on käytössä 0.25 ja 0.5 mm paperit. Jälkimmäinen on jo aikamoista pahvia ja selvästi hankalampaa työstää.

Esimerkkinä kuvissa on Fordson Majorin hydrauliikkalohkon kansi. Painetta on paljon, mutta vain paperin ehjillä osilla ja korkeapaineiset (150 bar) alueet on tiivistetty O-renkain. ”Altaat” ovat tankkilinjoihin kuuluvia eikä niissä ole merkittävää painetta (korkeintaan muutamia baareja). Hankalimpia kohtia tässä kappaleessa on ruuvien ja ”altaiden” välissä olevissa kapeissa kohdissa. Tässäkin tapauksessa auttaa jos ymmärtää mitä tarvitaan!

Minä aloitan paperin leikkaamisen painamalla/pyörittelemällä esim jakoavaimen päällä ruuvinreiät melkein valmiiksi: tiiviste pysyy paremmin paikallaan ja sen voi ottaa välillä irti. Ulkoreunat voi painaa tai naputella irti. Naputtelun (EI hakkaaminen, vaatii herkän käden) teen useammassa vaiheessa. Tässä tapauksessa ongelmaksi voi tulla paperin venyminen, otin paperin välillä pois ja leikkasin katkoteräveitsellä viiltoja kohtisuoraan reunaa vasten. Hommaa jatketaan kunnes ylimääräiset osat on pois. Viimeistelyn tarvetta voi jäädä.

Yleissääntö on ettei varsinaisia reunoja leikata saksilla tai veitsellä. Kaasuttimen kansien välistä tiivistettä tehdessä tarvitsin reikäsaksia (suuttimien ja kanavien reiät, muotojen nakertaminen) ja leikkaamista niissä kohdissa missä kevytmetallivalun takia ei ole mahdollista naputella riittävällä voimalla.

Joskus voi tarvita paperitiivisteen lisäksi tiivisteLIIMAA, jotka on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä. Aina kannattaa lukea käyttöohjeet, kaikki myyjät eivät ymmärrä nyansseja vaan tyrkyttävät/tietävät vain yhden tuotteen!


International McCormick 276

-Heikki Laakso

Mulla on on ollut -69 mallin englantilainen International McCormick 276 avotraktori kuutisen vuotta ja pikkuhiljaa sitä olen remontoinut. Traktoria käytän talvisin talomme pihan siivouksiin. Muutoin käyttö on aika monipuolista, klapikoneen ja halkojan pyörittämistä, pihassa maansiirtoa ja lanailuja myös tiekunnan tiellä, harrastepellon kyntö yms työt, tarvikkeiden yms kuskausmatkoja tehty 50 km päähän. Nyt sitten pihassa maata siirrellessä alkoi alkuperäinen hydrauliikkapumppu oireilla eikä nostolaite jaksanut nostaa. Olin v. 2013 uusinut pumppuun tiivisteet moottoriremontin yhteydessä ja silloin jo totesin pumpun kuluneeksi. Nyt uudella pumpulla kaikki pelaa paremmin ja nopeammin ja nostolaitteessa on enemmän voimaa.

Kyseisessä IH-276 mallissa on jakopään pyörittämä hammaspyöräpumppu jonka kierrostilavuus on 11 cm3. Traktorissa se tuottaa 25 litran minuuttivirtauksen. Aikalaisiin verrattuna edistyksellinen ratkaisu koska pumpun pyöriminen on ajokytkimestä riippumaton. Myös teholuokassaan tuotto on varsin hyvä.

Itse remontin kulusta: Koska Natikka on koottu tuumasilla pulteilla työkalut myös sen mukaan. Kannoissa voi olla eroja joten pumpun liitinten irrottamiseen tavitaan 1/4" ja 7/32" kuusiokoloavaimet. Pumpun irrottamiseen jakopään kotelosta tarvitaan 1/2" hylsyavain jatkon kanssa, 1/2" kiintoavaimia voi olla hyvä olla 2 kpl. Hammaspyörän irrottamiseen akselilta, mutteri aukeaa 11/16" hylsyllä.

Ennen pumpun vaihtoa on syytä puhdistaa pumpun tienoo, putket yms liasta. Aluksi hydrauliikkasäiliö penkin alla on syytä tyhjentää takana olevasta ropusta. Itse en tyhjentänyt, joten irrotin pumpun imuputkesta klemmareilla kiinniolevan kumiputken ja tökkäsin suodattimen puolelle letkunpätkän joka estää öljyn valumisen ulos. Alla on joka tapauksessa syytä olla astia sillä imuputkesta ja suodattimesta valuu muutama desi öljyä. Minulla hiljattain imusuodatin oli irti ja puhdistin sen. Joka tapauksessa pumppua vaihtaessa kannattaa suodatin puhdistaa, tarkistaa ja vaihtaa öljy. Kun imuputken kumiputkiliitos on avattu, voi pumpun paineputken, pienempi, alempi kuusiokoloruuvit avata. Putkea ei tarvitse irrottaa hydrauliikkablokin päästä perästä, mutta liitintä voi hiukan hellittää. Kun paineputki on irrotettu laippa puhdistetaan ja pää suojataan laittamalla rätti sen ympäri. Imuputken peräpää suojataan vastaavasti.

Pumppu irroitetaan jakopään kotelosta, irrottamisessa voi käyttää puukkoa, ruuvitalttaa, vääntörautaa. Kun pumppu on irti, käännetään sitä että imuputken laippa on käsillä, avataan ruuvit, irrotetaan laippa, suojataan pää. Nyt pumpun saa käteen. Jakopääkotelon tiivistepinta puhdistetaan ja jos tiivisteen kanssa käytetään esim. moottorisilikonia, kannattaa pinnasta poistaa rasva sopivalla aineella.

Pumppu kiinnitetään viilapenkkiin hammaspyörästä, kannattaa laittaa alumiinipalat leukasuojiksi. Mutteri avataan, hammaspyörän irrotus joko ulosvetäjällä tai napauttamalla akselin päähän sitä ja kierrettä vaurioittamatta. Puhdistetaan rattaan kartio, otetaan uusi pumppu ja tarkistetaan sen kartio myös. Laitetaan lukituslevy mutterin alle ja kiristetään, mutterin kierteeseen voi laittaa lukitetta. Kiinnityksen aikana ratas kannattaa laittaa viilapenkkiin. Ennen paikalleenlaittoa pumppu täytetään öljyllä. Jos tiivistettä jakopäänkoteloon ei ole, kannattaa pumpun laippa puhdistaa ja laittaa siihen moottorisilikonia.

Pumpun mukana tulee uudet ruuvit putkilaippoihin ja tiivisterenkaat. Tiivisterenkaat kannattaa vaihtaa. Sitten pumppuun kiinnitetään imuputki, ei kuitenkaan kiristetä ruuveja loppuun asti. Pumppu kiinnitetään pulteillaan jakopään koteloon. Paineputki kiinnitetään paikoilleen, loput liitokset kiinnitetään ja kiristellään. Täytetään hydrauliikkaöljysäiliö uudella öljyllä, tilavuus 11 litraa. Öljyksi valmistajan mukaan käy sama kuin moottoriin eli nykyisellään sitten 10w30 yleisöljy. Itsellä kuitenkin on tästä huonoja kokemuksia mm öljyn vaahtoaminen. Siksi hydrauliikkaan kannattaa laittaa perä tai hydrauliikkaöljy, kannattaa huomioida myös lainattava kalusto ja öljyjen sekoittuminen. Itsellä hyviä kokemuksia 46 luokan peräöljystä, nyt ollut pitkään Shell Spirax S4-TXM joka on notkeudeltaan samaa luokkaa kuin 10w30 moottoriöljy. Traktorissa on myös pieni painepuolen suodatin joka löytyy ison kuusiokantaisen ropun alta kuskin penkin etupuolella hydrauliikkablokissa, vasemmalta. Se kannattaa tarkistaa ja puhdistaa.

Kun kaikki on paikoillaan ja öljyt koneessa voi moottorin käynnistää ja käyttää joitakin minuutteja tyhjäkäyntiä jolloin ilma poistuu pumpusta jne. Sen jälkeen pumppu käyttövalmis. Jos traktorissa on kippiliitin, voi pumpun paineentuottoa ja varoventtiilin toimintaa tarkistaa laittamalla painemittari siihen. Asennonsäätövipu aivan taakse vedettynä stopparin yli on jatkuvan pumppauksen asento jolloin painemittarin pitäisi nousta 150 bar lukemaan ja pysyä siinä mikä on varoventtiilin avautumispaine. Jos lukema nousee paljon isommaksi on syytä lopettaa kokeilut ja etsiä vika. Varoventtiilin tarkistu edellyttää hydrauliikkarepun purkua.


Leyland 472

-Kimmo Kallinen

Traktori on Leyland 472, vm. -80. Kuvissa työn alla Leylandin pumppu ja asennussarja. Pumppu meni helposti paikalleen, imusuodattimelle tein tuen että pysyy oikeassa asennossa. Pumpun alle jouduin laittamaan 6 mm korotusta että sain hammaspyörät kohdilleen, kun jostain syystä on pumpun rattaasta rälläköity pätkä pois.


Leyland 482

-Jari Juntunen

Tässä kuvat pumpun vaihdosta Leylandiin, malli 482 vm.81. Kuvassa 1 näkyy uusi paineletku vanhan tilalle. Koska entinen ei suoraan käynyt pumpuun, tein uuden eri läpivientiin. Myös yksi pultti vaihtui ahtaan tilan vuoksi kuusiokantaiseksi. Kuva 2, ulosoton kytkennän osat sopivat ilman muutoksia. Kuva 3 suodattimen lisäpidike. Kuva 4 lisäsuodatin tuli paluulinjaan lohkolta. Traktorissa on entuudestaan muunneltu lohko ja nostolaiteen hydrauliikka, joten läpivientien kohdat ei olleet ongelmana. Alkuperäinen painesuodatin jäi pois, koska uusi pumppu on yksiosainen.


Logbullet

-Pekka Syvänen

Tarvitsin vuonna 2011 kevyttä kuljetuskalustoa metsätöihin. Olisin halunnut ostaa pienen ajokoneen, mutta rahavarani eivät antaneet mahdollisuutta ostaa tarkoitukseen tehtyä konetta. Ostin mönkijän ja petyin sen maastokelpoisuuteen. Minulle jäi muhimaan ajatus lähteä valmistamaan kaipaamiani koneita.

Ajatukset saivat suuremmat kierrokset, kun aloin suunnittelemaan konetta vuoden 2014 alusta lähtien täysipäiväisesti. Pohdin koneelle erilaisia vetotapoja, käytännön vaihtoehdot olivat mekaaninen veto variaattori- ja vaihdelaatikkopaketilla tai sitten hydraulinen veto. Suunnittelin jopa toimivan vaihdelaatikon, mutta päädyin lopulta suljetun piirin hydrauliseen vetoon yksinkertaisuuden takia. Ajokoneella ajetaan metsässä yhtä paljon eteen kuin taaksepäin, Logbullettia voi ajaa yhtä helposti eteen kuin taakse ohjauskahvan kääntyessä penkin mukana aina oikeaan suuntaan.

Hydraulisella vedolla varustettuun koneeseen uppoaa suuri kasa letkuja ja nippoja. Pelkästään pumpun ohjaukseen ajossa eteen / taakse tarvitaan neljää letkua ja letkujen molempiin päihin nippoja. Kuvissa näkyy vedonohjauksen letkuja. Olen ostanut suuren kasan letkuja ja nippoja hydrauliikkapumppu.fi -sivuston kautta. Kaupan etuna on nopeus ja hintojen kohtuullinen taso ilman aikaa vievää hintojen kyselyä ja hintaneuvottelua. Hinnan ja saatavuuden näkee heti.

Hydrauliikkaletkut eivät käytännössä koskaan tule oikean mittaisiksi ensimmäisellä kerralla vaikka miten yrittäisi. Ne ovat aina vähän väärän mittaisia, säätämällä pitkänkin letkun pituutta parikymmentä milliä tulee letkusta helpompi asentaa ja se kulkee mukavasti rungossa. Työkseen konetta tekevälle on mukavaa, että letkujen takia ei tarvitse lähteä ajelemaan ympäri kyliä ja nojailemaan marmoritiskeille. Minulla ollut yleensä tietokone vieressä, kun olen kokoonpannut konetta ja olen kirjannut verkkokauppaan tarpeita päivän mittaan. Aamupäivällä tilatut osat ovat olleet käytössä jo seuraavana aamuna.

Hydrauliikalla toimivia koneita tehdessä kannattaa laskea hydrauliikkapumppu.fi -sivustolla olevilla laskureilla koneen teoreettinen toiminta kuntoon. Pumpun tai moottorin koolla ei ole väliä, jos voimanlähde ei anna tarpeeksi tehoa paineen tuottamiseen. Toinen mitä kannattaa katsoa on komponenttien teoreettinen hyötysuhde. Esimerkiksi hydraulimoottorit antavat 55% - 85% teoreettisesta voimasta hyötykäyttöön. Kolmanneksi kannattaa katsoa miten paljon komponentit aiheuttavat vastapainetta. Jokainen nippa ja venttiili aiheuttavat pienen tehonhäviön, teho menee öljyn lämmitykseen. Venttiilit aiheuttavat suurella virtauksella merkittävän hukan, joka taas on poissa etenemisestä. Logbulletissa venttiilien aiheuttama hukka saatiin pois laittamalla pallohana ennen venttiileitä. Hanan ollessa auki virtaus pääsee suoraan tankkiletkuun.

Koneen verkkosivut löytyvät hintatietoineen osoitteesta www.logbullet.com. Valmistajaan saa yhteyden Pekka Syvänen / 040 526 3806 / infoÄTlogbullet.com

Logbullet ajossa


MF165 MP hydrauliikkapumpun huoltoa

-mf165multi

Massikan pumppuremontista paljon lisää kuvia ja tarinaa.


Massey Ferguson 175 metsäohjaamo

-mftt

Tehtiin MF175 traktoriin orbitrol ohjaus. Orbitrol ohjaus mahdollisti laittamaan pienemän ohjauspyörän ja sitä myöten saatiin tehtyä verguun ns. metsäohjaamo. Nyt penkki mahtuu pyörimän kopissa ja tekee metsäajosta huomattavasti miellyttävämpää. Orbitrol on teiltä malli HKUS. Koko 99cc. Rattiin tuli kierroksia 2,5 laidasta laitaan.


Massey Ferguson 6290

-Juha-Matti Sankari

MF 6290 hydrauliikan latauspumppu oli kulunut, ja uuden samanlaisen vaihtotyö oli helppo työ. Ja lopuksi vielä uudet tiivisteet pumpun saumoihin ja imuputkeen sekä uudet suodattimet ja öljyt!


Perälevyn hydraulinen kääntölaite

-Anssi Koivunen

Tässä kuvia teiltä tilaamani sylinterin ja paineenrajoitusventtiilin asennuskohteesta, edulliset ja siistit osat! Viikonlopun projekti oli siis rakentaa kääntölaite perälanaan...


Tempon paalivaunuun 8/2 triplaajaventtiili

-Marcus Berglund

Tempon paalivaunun hydrauliset laidat ja tukijalka vaativat traktorilta 6 kpl vapaita pikaliittimiä. Paalinhakureissulla joutuu näitä liittimiä irrottamaan ja kytkemään useaan kertaan, kun vetotraktoria käytetään myös kuorman tekemiseen ja purkamiseen.

Tässä projektissa laitettiin kahden tuplaajaventtiilin nippu Tempon aisan päälle lavan alle suojaan. Nyt on letkurumba helpompaa ja siistimpää. Ja aina löytyy vaunun eteen traktori, jolla saa laidat ja tukijalan säädettyä, kun hommaan riittää yksi kaksitoiminen ulosotto.


Toyota 4Runnerin vinssi

-Timo Uusilehto


Jatkuvassa käytössä olevaan maastoautooni oli jo hetken ollut tarve saada kunnollinen vinssi. Vaikka sähköiset vinssauslaitteet ovat nykyään kovasti muodissa, edullisia hankkia ja helppoja asentaa, tekniset seikat muodostivat ristiriitoja joiden yli ei päässyt kuin hylkäämällä 12V tasavirta voimanlähteenä. Mainosmiesten mahtavista tonni ja lbs luvuista huolimatta, käyttöarvoa on kehno kun sähköä on käytössä hyvin rajallisesti. Laturitehot ovat kovin pieniä ja mukana kuljetettava akkukapasiteeti on pidettävä järkevissä mitoissa kun ajoneuvoa aiotaan oikeasti käyttää paljon. Hydrauliikka antoi paremmat edellytykset lopputuloksen saavuttamiseen vaikka vaatikin enemmän työtä ja hieman arvokkaampi hankkia.

4Runnerin 3VZ-E moottorissa on paikka alkuperäiselle ilmastointilaitteen kompressorille, ja tätä hyödyntämällä sain hydraulipumpulle sekä asennuspetin että voimansiirron järjestettyä suhteellisen helposti. A –kiilahihnan sai vielä tuplattua kun muutti ohjaustehostimen hihnan kulkemaan hieman eri tavalla. Pumpun mekaaninen voimankytkentä toteutettiin 12VDC sähkömagneettikytkimellä. Ohjaukseen käytetään langatonta Lodar merkkistä kauko-ohjauslaitetta.

Moottoritilassa oli todella ahdasta, ja öljysäiliön tilavuudeksi tuli juuri se minkä sai tuohon akun viereen raivattua. Vain 4 litraa on pieni tämän kokoiselle pumpulle, mutta lyhyille käyntijaksoille (vedoille) se riittää mainiosti. Öljyn vaahtoaminen ja lämpeäminen alkaa kyllä välittömästi, mutta ei ehdi aiheuttaa haittaa. Ajatuksena kun edelleen oli että mukana ei kanneta tarpeetonta painolastia. Hydraulinen vinssi valittiin myös sen omapainon ja pienen koon vuoksi. Tämä on 18 kg painava laite, mutta jolla on riittävää suorituskykyä.

Hieman säätöä ja koeajoa lähes valmiista kokonaisuudesta.


Valmet 604

-Kari Pollari

Projektina Valmet 604:sen alkuperäisen pumpun vaihto uuteen. Vanhasta loppu voima kesken, mutta nyt kulkee metsäkuormain keveästi ja pienemmillä kierroksilla. Varmuuden vuoksi pistin pykälää isomman pumpun mitä alkuperäinen oli. Kiitoksia nopeasta toimituksesta pumppu on toiminut moitteettomasti.


Volvo Buster 400

-Kari Järvinen

Viimeinkin pääsin kokeilemaan pumpun toimintaa ja ruutia löytyy.


Teleskooppiportaat Zetoriin

-Ilpo Tiilikka

Ohessa muutama kuva kehittelestämme teleskooppiportaasta. Askelväli alasennossa n. 25cm. Tuotteesta voi kehitellä myös ns. karvalakkimallin, jossa nosto ja lasku tapahtuu lihasvoimalla ja lukitus eri asentoihin mekaanisesti.

Idea/suunnittelu Ilpo Tiilikka toteututus Rami Hostikka.


Omavalmisteet

-Työvälinelukitus etukuormaajalle

-Klaus Laurell

Ålö/Quicke etukuormaajaan oli helppo tehdä hydraulinen työvälinelukitus pienellä jousipalautteisella jarrusylinterillä. Jousivoima pitää työvälineen kiinni, hydrauliikan paineella lukko avautuu. Etukuormaajassa oli valmiina hydrauliikan ulosotot työvälineelle (esim. paalipihdille), tästä venttiilistä haaroittamalla sai helposti käyttöpaineen lukituksen avaamiseen. Normaalisti kiinni -sähköventtiili varmistaa, ettei kauha irtoa tahattomasti - irrotus vaatii kahden sähköpainikkeen yhtäaikaista käyttöä.


-Halkomakone metrisille puille

-Tommi Korkiakoski

Nyt olisi yhdenlainen "opinnäytetyö" valmis. Eli traktori/sähkökäyttöinen halkomakone metrisille puille.
Tähän asti olen lainaillut naapurin virolaista halkojaa, mutta nyt ajattelin, että miksipä sitä ei voisi tehdä itsekkin, vielä sähkökäyttöisenä, että ei tarvitse traktoria turhaan huudattaa koneen edessä.

Kaikki hydrauliosat tuli kaupastanne, halkaisusylinteri on 70/50/1100. Lisävarusteena tähän halkojaan tuli pöllien nostin sekä hydraulinen terän nosto/lasku.

Muutama viikko meni rakennellessa, mutta onpahan nyt romurautakin saanut parempaa käyttötarkoitusta, tänään pääsi koeajamaan koneen ja kun sai ilmat pois linjoista niin aika sipevä laite tuli...
Varoventtiilit on säädetty 190bar.
Pumppu 1500rpm/13,8cm3
Sähkömoottori 7,5kW /1500rpm tähtikolmiokäynnistyksellä.


Herra Härveli (SJ410 tekniikalla)

-Julle

Hydrauliikka työkonepuolella oli itselle tavallaan käymätön korpimaa. Edellisessä työelämässä teollisuuspuolella jeesusteltiin harvase päivä, sylkkyjä, pumppuja, venoja, keloja... mutta on nämä liikkuvat melko eri hommaa. Periaatteet samat, mutta komponentit kokolailla eri. No kun tarpeitakin jollekin Avantin tapaiselle olisi, ajattelin ottaa projektin moisesta. Avantit nyt liikkuu täysin ajomoottoreilla, joten siinä omani menee heti metsään.

Jullen projektista lisää kuvia ja tarinaa blogissa.


-Kuljetusteline moottorikelkalle

-Aki Hautaniemi

Talven aikana valmistui Dodge Ram lavamaasturiin kuljetusteline moottorikelkalle. 12V tasavirtakoneikon voimin kelkka nousee kyytiin kahdella hydraulisylinterillä koukkulava-tyyliin. Kuvissa esimakua projektista, kampe on toimintakunnossa ja käytössä, joskaan ei vielä valmis. Vielä levennykset saranoilla, vaneri päälle ja väriä pintaan niin olisi valmis.

Valmista tuli!


-"Kömpijä" 4x4 pientraktori

-Timbe

Kipinä koneen rakentamisesta syntyi erinäisten pihatöiden helpottamiseksi. Aiemmin tontilla oli käytössä takavetoinen mönkijä, josta oli tarkoitus muokata nelivetohärveli. Pihatöiden ja puunajon lisääntyessä mönkijän mekaanisen vaihteiston ja tehostamattoman ohjauksen käyttö alkoi kaivata päivittämistä, joten otin yhteyttä hydrauliikkapumppu.fi -yritykseen mistä sain ohjeita mitä osia kannattaa käyttää. Ohjaus sai orbitrolin ja voimansiirto muuttui hydrauliseksi, jonka jatkeeksi löytyi Volvon 4 vaihteinen vaihteisto.

Hydrauliikkaa pyörittää 13hv vakiokierrosmoottori, tuplapumput tuottavat ajolle 29L/min ja työlle/ohjaukselle 23L/min mikä on mahdollista yhdistää ajonpumppuun jolloin ajossa voidaan hyödyntää 52L/min virtaus. Hydraulisäiliön tilavuus on reilu 35L jossa on suodatin öljyn paluuputkessa säiliön kannessa, säiliö on lisäksi varustettu lämpömittarilla, mitä on hyvä seurava varsinki pitemmissä ajosuoritteissa, liian kuuma öljy hajoittaa nopeasti komponentit. Hydraulilähtöjä koneessa on 2 edessä ja 3 takana, taka hydraulilohkon yhdessä karassa on lukittuva toiminto jota käytetään halkojan ja muitten lisälaitteitten kanssa. Koneen hydraulipäivitys onnistui mielestäni hyvin, koneen käytettävyys parantui huomattavasti ja mahdollisuus rakennella runsaasti erilaisia lisävarusteita.


- Pihakone

-Panu Virtanen

Työn touhussa


- Pyöräkuormaaja Renault Clio

- Yhdistelmälaite halkomakone/lavahaarukka

- Vesiheinäleikkuri

-Väinö Tikkanen

Vesiheinäleikkuri tyhjentää kuorman rannalle


- Pilkekone

-Juha Pulkkinen


Ostoskorissa ei ole tuotteita
Uusimmat tuotteet
545,00 €*
*sis. ALV
38,00 €*
*sis. ALV
125,00 €*
*sis. ALV
77,00 €*
*sis. ALV
395,00 €*
*sis. ALV
34,00 €*
*sis. ALV
20,00 €*
*sis. ALV
7,00 €*
*sis. ALV
210,00 €*
*sis. ALV

Toteutus: Mikko Luodemaa